maanantai 24. kesäkuuta 2019

Oppimistehtävä 2

2a)

EU:n tietosuoja-asetus ja sen vaikutukset - Mikko Hyppönen (F-secure)


Videolla kiteytyy hyvin yksi omista "huolen aiheista" - ennen GDPR voimaan tuloa, ei ole ollut tietoa mihin kaikkialle omatkin tiedot ovat verkosta kadonneet.

On myös sangen mielenkiintoinen näkökulma, että tietosuojarikkeestä määrättävä sakko tarjoaisi rikollisille oman hintahaarukan lunnasvaatimuksille. Tavallaan varmasti sangen paikkansa pitävä väite, sillä kyllähän moni mieluusti maksaisi vähemmän yhdelle taholle kuin toiselle. Toki tärkeää olisi silti rehti toimintatapa ja avoimuus, jolloin yritys toki joutuisi maksamaan sakon mutta säilyttäisi silti mahdollisesti asiakkaittensa luottamuksen myöntämällä virheensä.

  • Sosiaalisia verkkotyökaluja työyhteisössä käytettäessä tulee ottaa huomioon se, että kyseisten palveluiden käyttötarkoitus tai tietosuoja ei välttämättä kohtaa edustettavan yrityksen vaatimuksia. Isot sosiaalisen median palvelut ovat myös usein kiinnostavia kohteita erilaisille hyökkäyksille.
  • Avoimuuden ja läpinäkyvyyden etuja ovat luottamuksen kasvaminen sekä työyhteisön sisällä, että asiakkaiden edessä. 
  • Henkilökohtaisten tietojen jakaminen on hyödyllistä ainakin puhelinnumeron ja sähköpostin osalta, sillä työyhteisön kesken voi olla tarpeen saada infoa eteenpäin esimerkiksi sairastapauksista.
  • Mikäli henkilökohtaisista tiedoista ei huolehdita riittävällä tapaa, on riskinä niiden päätyminen vääriin käsiin. Pahimmillaan henkilötietoja saattaa ajautua vääriin käsiin siinä määrin, että niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi petosrikoksissa. 

2b)

Minusta ei löydy hakukoneiden avulla juuri mitään - tarkoituksella. Suurimman osan omista sosiaalisen median palveluistani olen piilottanut hakukoneilta tai poistanut tilit kokonaan käytöstä. Joitain palveluita käytän lisäksi eri nimen alla. 
Esimerkiksi julkisessa virassa olevan henkilön tietoja on (tietyssä määrin) tarpeellista löytyä verkosta. Toki jokaisella on oikeus yksityisyyteen, eikä kenenkään voida mielestäni velvoittaa löytyvän sosiaalisen median palveluista. 

2c)


Valitsin tähän Inarin kunnan some-ohjeen, sillä se on lähinnä omaa alaani vastaava. Yleisesti on kuultu lausahdus "virkamies on virkamies myös vapaa-ajalla" ja se pitänee julkisella puolella varsin hyvin paikkansa. Vaikka sananvapaus mahdollistaakin työntekijän tai viranhaltijan puheenvuorot myös verkossa, täytyy muistaa erinäiset salassapitovelvoitteet ja henkilötietosuoja. 
Keskeisimpänä viestinä Inarin pelisäännöissä lieneekin juuri se, että työasiat eivät kaikki ole sellaisia joista voi huudella ihan miten haluaa. 

maanantai 3. kesäkuuta 2019

Oppimistehtävä 1

A) Itselleni tutuin sosiaalisen median sovellus lienee Instagram. Vaikka en sinne niin aktiivisesti pysyviä julkaisuja päivitäkään, niin Instagramin tuotua sovellukseensa Snapchatin kaltaiset vuorokauden jälkeen poistuvat tarinat, olen siirtynyt käyttämään pelkästään Instagramia. Instagram on ollut minulla jatkuvassa käytössä vuodesta 2014.

Olen some-sukupolvea ja lähden aina mukaan tutustumaan uusiin sosiaalisen median yhteisöihin ja sovelluksiin. En täten koe että olisi tällä hetkellä sellaista sovellusta, joka olisi minulle täysin tuntematon. Vähiten itselläni käytössä oleva ja sitä kautta tuntemattomin ympäristö on kenties kuitenkin YouTube. 
Omalla alallani YouTubea voisi parhaiten hyödyntää joko rekrytoinnissa tai yritysesittelyissä. 

B) Koska työskentelen julkisella sektorilla, halusin vertailla eri virastojen mahdollisuuksia ja tapoja hyödyntää sosiaalista mediaa. Ensimmäinen valitsemani virasto (A) hyödyntää verkkosivujensa mukaan Instagramia, LinkedIn:iä ja Twitteriä. Virasto A:lta löytyy kuitenkin myös YouTube, josta löytyy viraston esittely, kuvausta siitä minkälaista siellä on työskennellä sekä jopa muutama vlogi työpäivistä. Samanlaista sisältöä löytyy myös muista kyseisen viraston some-kanavista. Kaikenkaikkiaan virasto on yllättävänkin aktiivinen sosiaalisessa mediassa.

Toiseksi vertailukohdakseni valitsemani virasto (B) tarjoaa sivuillaan peräti seitsemän linkkiä erilaisiin sosiaalisen median kanaviinsa. Virasto A:han verrattuna kyseinen virasto tarjoaa sisältönä myös opetuksellisia videoita ja julkaisuja, keskittäen rekrytointiin liittyvän sisällön sen alan sovelluksiin (LinkedIn). 

Myös kolmanneksi valitsemani virasto (C) tarjoaa huomattavan määrän erilaisia linkkejä sosiaaliseen mediaan. Virastolta löytyy muunmuassa oma blogi sekä SoundCloud tili, josta löytyy vinkkejä viraston kanssa asioimiseen. Blogin päivittäminen näkyy loppuneen, mutta se on säilytetty arkistona. 

C) Omalla työpaikallani sosiaalista mediaa ei sinällään ole käytössä, sillä tiedottaminen on keskitetty erikseen johdolle sekä tiedottajan vastuulle ja sitä kautta myös medialle. Kuitenkin olisi mahdollista hyödyntää sosiaalista mediaa tulevaisuudessa ainakin rekrytoinnissa. Vaikka avoimien paikkojen ilmoitusten ja hakemusten tulee tulla keskitetysti oman järjestelmän kautta, voisi niihin hyvin luoda linkit LinkedIn:in kautta.

Oman työni puolesta somen turvallinen käyttö ja yksityisyys ovat avain asemassa. Työturvallisuuskeskus on luonut ohjeistuksen somen työkäytöstä työsuojelunäkökulmasta:
https://ttk.fi/koulutus_ja_kehittaminen/julkaisut/digijulkaisut/sosiaalisen_median_tyokaytto_-_tyosuojelunakokulma

Sosiaalisen median turvalliseen käyttöön kannattaa tutustua myös toisesta näkökulmasta, ja muistaa että myös netissä voidaan tehdä rikoksia:
https://www.lappeenrannanuutiset.fi/artikkeli/238850-nettipoliisi-muistuttaa-some-torky-voi-vieda-karajille-asti

Jossain vaiheessa saattaa tulla tarpeelliseksi miettiä uudistuksia myös lainsäädäntöön somen takia:
https://yle.fi/uutiset/3-10288537

perjantai 24. toukokuuta 2019

Sosiaalinen media työyhteisöjen työvälineenä -kurssi

Tervehdys kurssitoverit ja muut jotka tänne nyt eksyivät! Tämä blogi on ainoastaan tätä kurssia varten ja poistuu kurssin loputtua.

Olen Milla, 27-vuotias Espoolainen. Opiskelen oikeustradenomiksi Lapin Ammattikorkeakoulussa aikuispuolella. Opintoni ovat 100% verkko-opintoja. Opinnot ovat jo loppusuoralla ja opinnäytetyökin on jo työn alla.